Data on aikamme tärkein raaka-aine. Kun datasta tulee yhteiskuntamme keskeinen voimavara, myös kilpailukyky määrittyy uudelleen. Kyse ei enää ole kustannuskilpailukyvystä vaan kyvystä kerätä, analysoida ja jalostaa tietoa. Näistä on tullut merkittäviä taloudellisia toimintoja. Kilpailukyvyn murrokseen vastaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta datatalouden ja digitaalisuuden edelläkävijä. Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly nähdään tärkeinä tekijöinä talouden ja kilpailukyvyn uudistamisessa sekä julkisten palveluiden kehittämisessä. Hallitus pyrkii vaikuttamaan entistä tiiviimmin kehittyvään EU-sääntelyyn ja purkamaan turhia esteitä datan hyödyntämisen tieltä kansallisesta lainsäädännöstä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat datatalouden strategisen teemakokonaisuuden toteuttaminen, julkisen hallinnon digitalisaation uudistaminen, digin ensisijaisuus ja sosiaali- ja terveyssektorin palveluiden parantaminen digitalisaation, datan ja tekoälyn avulla. Myös datan liikkuvuuteen liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä tullaan purkamaan. Tekoälyn käyttöä edistetään julkisella sektorilla, ja hallitusohjelmassa mainitaan myös automaattisen päätöksenteon salliminen. Tässä mennään pitkälle ehdottamalla tekoälyn tekemiä päätöksiä.
Kaivattua kasvua datataloudesta
Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaisin osa ohjelmaa on datatalouden laaja-alainen ja strateginen teemakokonaisuus, johon kuuluvat kvanttilaskenta, nopeat langattomat verkot, terveysdata, kyberturvallisuus ja tekoäly. Suomi nähdään teknologisena edelläkävijänä, joka “hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen.” Kärjillä ei kuitenkaan vielä ole konkretiaa eikä kokonaisuudella hintalappua.
Jotta varmistetaan että Suomesta löytyy myös riittävä joukko yrityksiä ja muita toimijoita, joilla on kyky ja halu lähteä hyödyntämään näitä teknologioita, tulee satsata myös osaamiseen. Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä esteistä datan ja tekoälyn hyödyntämiselle Suomessa on yritysten puutteellinen osaaminen. Tästä syystä olennainen tuki tälle strategiselle teemakokonaisuudelle on yrityksille suunnattu datatalouden kasvuohjelma, joka vahvistaa yritysten kykyä hyödyntää dataa liiketoiminnan sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Uusi hallitusohjelma myös linjaa, että koulutustarjonnassa on huomioitava digitalisaatioon, tekoälyn hyödyntämiseen ja datatalouteen liittyvät osaamistarpeet, jotta kaikki suomalaiset pysyvät mukana kehityksessä. Tämä osaltaan varmistaa, että Suomessa on osaajia myös tulevaisuudessa.
Datatalouden strategisen teemakokonaisuuden edistäminen ei onnistu ilman vahvaa panostusta EU-vaikuttamiseen. Ensi kesäkuussa järjestetään europarlamenttivaalit, ja vaalien tulosten pohjalta tullaan laatimaan toimenpiteet myös datatalouden ja tekoälyn kehitykselle vuosiksi 2024–2029. Hallitusohjelmassa halutaan olla vaikuttamassa ennakoivasti ja entistä tiiviimmin EU:ssa. Vaalien läheisyyden takia tämän asian toimeenpanon kanssa ei tule viivytellä.
Esteitä datan hyödyntämiselle puretaan keventämällä kansallista lainsäädäntöä
Hallitus aikoo toteuttaa myös tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen, jonka tarkoituksena on kumota säädökset, jotka haittaavat tiedon liikkuvuutta, pilvipalveluiden tarkoituksenmukaista hyödyntämistä tai muuta julkisten palveluiden käyttöä. Tarkoitus on lisäksi hyödyntää laajemmin GDPR:n kansallista liikkumavaraa. Samalla säädetään tietosuojaloukkauksista annettavat hallinnolliset sakot koskemaan myös julkista sektoria. Hallitusohjelmassa halutaan myös edistää tiedon liikkumista julkishallinnon eri tietojärjestelmien välillä ja tunnistaa sekä purkaa julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen esteitä kuitenkin yksityisyys huomioiden.
Lainsäädännön uudistus yksin ei riitä, vaan tarvitaan myös uudenlaista palvelukehitystä.
Data ja tekoäly mahdollistavat julkisten palveluiden parantamisen, ja Suomi on jo osoittanut innovaatiokykynsä esimerkiksi esitäytetyllä veroilmoituksella. Tulevalla hallituskaudella voidaan kehittää uusia arkea helpottavia palveluita erilaisiin elämäntilanteisiin, kuten esitäytetty perunkirja läheisen menetyksen yhteydessä. Hallitusohjelma sisältää elämäntapahtumapohjaisten palvelukokonaisuuksien edistämisen, joten seuraavan neljän vuoden aikana on mahdollista luoda entistä parempia palveluita ja lisätä tuottavuutta.
Sosiaali- ja terveyssektorin palveluita parannetaan digitalisaation, datan ja tekoälyn avulla
Orpon hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveyssektorilla nähdään digitalisaation, datan ja tekoälyn keskeinen rooli sote-palveluiden parantamisessa, saatavuuden kehittämisessä ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisessa. Paremmalla sote-datan hyödyntämisellä ja tekoälyn käytön lisäämisellä voidaan keskittyä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja luoda uusia tehokkaampia hoitomenetelmiä. Tämä voi lisätä suomalaisten elinvuosia ja hyvinvointia. Datan hyödyntäminen voi tuoda vuosittain satojen miljoonien eurojen säästöt sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä vapauttaa tuhansia hoitajien ja lääkärien työtunteja hoitotyöhön, kuten Sitran toukokuussa julkaisema sote-data-selvitys osoittaa.
Hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty
Hallitusohjelmassa on useita Suomen kilpailukykyä, suomalaisten hyvinvointia ja yritysten toimintamahdollisuuksia edistäviä kohtia, mutta ne on vielä muutettava konkreettisiksi toimenpiteiksi eli lainsäädännöksi, päätöksiksi ja budjettivalinnoiksi. Laajan hallitusohjelman toteuttaminen vaatii todennäköisesti priorisointia. Ratkaisevaa on myös, miten toimia saadaan edistettyä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Datatalouden kunnianhimoisten tavoitteiden suurimmat kysymykset liittyvät rahoitukseen. TK(I)-rahoitus on ainoa mainittu toimi hallitusohjelmassa. Rahoitukseen kohdistuu kiinnostusta juuri nyt kautta yhteiskunnan.
Sitra ja laaja verkosto julkaisivat huhtikuussa datatalouden toteutuksen tiekartan, joka toimii Suomelle työkaluna datatalouden hyötyjen saavuttamiseksi yhdessä. Tiekartta antaa ajanmukaista tietoa datatalouden kehityksestä, määrittelee yhteisen suunnan ja auttaa osaltaan tunnistamaan ja käynnistämään tarvittavia muutostoimia. Kun hallitusohjelman toimeenpano aloitetaan, on hyvä ottaa huomioon datatalouden tiekartan suositukset.
