Virtual Finland -sanasto

 

• Digitaalinen identiteetti: henkilön digitaalinen ilmentymä, eli henkilön perustiedot, jotka on tallennettu tietokantaan. Virtual Finland hyödyntää matalan tunnistustason identiteettiä, joka sisältää henkilön nimen, sähköpostiosoitteen ja tiedon siitä, onko henkilö EU-/ETA-alueelta vai sen ulkopuolelta.

•  Tunnistaminen: yksilöllisten digitaalisten tietojen yhdistäminen tiettyyn käyttäjään. 

• Luvitus: tällä tarkoitetaan hankkeessamme sitä, että käyttäjä antaa luvan tietojensa hyödyntämiselle ja siirtämiselle. Esimerkiksi Suomeen tuleva ulkomainen työntekijä voisi antaa luvan henkilötietojensa käyttöön kaikille niille viranomaisille, jotka ovat mukana maahantulossa. Luvitukseen kuuluu, että käyttäjä voi myös poistaa luvan.

• Kokeiluympäristö: tekninen ympäristö, jossa voi testata tiedon välittämistä organisaatioiden välillä. Esimerkiksi viranomaiset voisivat testata, miten tietoa voisi siirtää niiden järjestelmien kesken. Virtual Finlandilla on käytössään kokeiluympäristö, jossa on tehty hankkeen aikana useita tiedonsiirron kokeiluja.

• Data-avaruus: tiedonvälittämisen palvelu, jonka perusideana on, että se ei vaadi eri järjestelmien pistemäistä liittämistä yhteen. Esimerkiksi viranomainen A ja viranomainen B voisivat molemmat hyödyntää data-avaruudessa olevaa tietoa X ilman, että viranomaisten tietojärjestelmien välille tarvitsisi rakentaa suoraa yhteyttä. Riittää, että molemmat noudattavat data-avaruudelle määritettyjä sääntöjä. 

• Yhteiskäyttöisyys: sama tieto on eri organisaatioiden hyödynnettävissä. Ideaalitilanteessa esimerkiksi ulkomailta Suomeen tuleva henkilö antaisi tietonsa vain kerran, jonka jälkeen ne olisivat kaikkien maahantuloon liittyvien tahojen käytössä, jos henkilö on antanut tälle luvan.

• Standardoitu data: digitaalista tietoa, joka on sellaisessa muodossa, että eri järjestelmät ja ihmiset ymmärtävät sen samalla tavalla. Jos esimerkiksi koodi 01 tarkoittaa, että henkilö on suorittanut lukion, kaikki järjestelmät osaavat tulkita sen aina samalla tavalla.