Suomen digitaalisen kompassin yhtenä tavoitteena on nostaa Suomi datatalouden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää avoimiin standardeihin perustuvien data-avaruuksien synnyttämistä useille toimialoille. Data-avaruus on tiedon välittämisen palvelu, ja sen kautta kulkeva tieto on kaikkien data-avaruuden piirissä toimivien tahojen hyödynnettävissä, mikäli tiedon haltija on antanut siihen luvan. Vaikka data-avaruudet ovat suurelle yleisölle vielä tuntematon käsite, niiden kehitys on edennyt Euroopassa jo vuosia. Suomessa kehitystyötä on tehty muun muassa Sitran IHAN-hankkeessa ja Euroopassa IDSA- sekä Gaia-X-hankkeiden puitteissa.
Meneillään olevaa data-avaruuksien kehitystä voidaan verrata murrokseen, joka tapahtui siirryttäessä lankapuhelimista älypuhelimiin. Siirtymä mahdollisti uudenlaiset palvelu- ja liiketoimintamallit, muutti arvoketjuja ja loi sovelluskauppojen markkinat. Loppukäyttäjille data-avaruudet tarjoavat saumattomampia, käyttäjäystävällisempiä ja luotettavampia digitaalisia palveluita. Palveluiden tarjoajille ne tarkoittavat merkittävästi helpompaa tapaa integroida digitaalisia palveluja, sillä aiemmin ei ole ollut saatavilla kustannustehokkaita ratkaisuja useiden toimijoiden väliseen tiedon jakamiseen. Data-avaruus tarjoaa myös valmiit mallit sopia siitä, miten tietoa jaetaan organisaatioiden välillä kontrolloidusti, läpinäkyvästi ja lainsäädäntö huomioiden.
Digikompassin tavoitteita kohti
Virtual Finland –hankkeella on käytössään data-avaruuden kokeiluympäristö, jossa kuka tahansa voi testata tiedon tuotteistamista, yhteiskäyttöistä tunnistamista ja tiedon luvittamista taholta toiselle. Virtual Finland on tiettävästi ensimmäinen toimija maailmassa, joka tuottaa valtioiden rajat ylittävään datan jakamiseen soveltuvaa julkisen sektorin data-avaruuspalvelua. Hankkeessa data-avaruutta hyödynnetään pilotissa, jossa ulkomaisille työnhakijoille kohdistetaan heille sopivia työpaikkoja Business Finlandin Work In Finland -palvelussa ja KEHA-keskuksen Työmarkkinatorilla. Ratkaisua ollaan viemässä tuotantoon vuoden 2023 loppupuolella. Hanke on myös toteuttanut yhteistyössä Nordic Smart Government & Business -ohjelman kanssa pilotin, jossa on testattu yrityksen perustamista digitaalisesti toiseen Pohjoismaahan. Pilottiin osallistuivat Suomen, Ruotsin ja Norjan veroviranomaiset ja kaupparekisterit. Lisäksi Suomessa toimivista liikkuvien työkoneiden valmistajista koostuva SIX-klusteri on testannut Virtual Finlandin data-avaruuspalvelussa akuista saatavan datan jakamista organisaatioiden välillä.
Virtual Finlandin data-avaruuspalvelun keskiössä on tuotteistettu data, jonka avulla tietoa voidaan tulkita samalla tavoin palvelusta riippumatta. Tämä hyödyttää merkittävästi kehittäjiä, koska integroitava tieto on helppokäyttöisessä muodossa. Tuotteistettuun dataan voi kytkeä muun muassa käyttäjien tunnistuksen ja tiedon luvituksen. Euroopassa meneillään oleva digitaalisten lompakoiden kehitys voi tulevaisuudessa tukea tätä kehitystä. Suomi on Euroopan tasolla jo nyt edelläkävijä tuotteistetun datan jakamisessa ja avoimiin standardeihin pohjautuvassa data-avaruuskehityksessä – aivan kuten digikompassissa on visioitu.
Uuden hallituskauden tavoitteena on luoda Suomelle kilpailukykyä datataloudesta ja digitalisaatiosta sekä vahvistaa julkisen sektorin ja yritysten valmiuksia hyödyntää dataa palveluiden kehittämisessä. Data-avaruudet tarjoavat käytännön ratkaisun näihin tavoitteisiin pääsemiseksi, ja Virtual Finland -hanke näyttää esimerkillään suuntaa tälle kehitykselle.
Data-avaruudet rajat ylittävän tiedonvaihdon mahdollistajana
Data-avaruuksien avulla on mahdollista luoda kansallista kilpailukykyä, kirjoittaa Henna Suomi (COO, IOXIO Oy).
