Olemme Teknologiateollisuudessa puhuneet jo pitkään työperäisen maahanmuuton alati korostuvasta merkityksestä osana työvoimapulan torjumista. Työperäisten oleskelulupien määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa, mutta maahantulon asiakasprosessi vaatii edelleen kehittämistä. Meillä on Suomessa kipeä tarve kansallisen tason ratkaisulle byrokratian vähentämiseksi ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi.
Kilpailu osaajista tiukkenee ja työvoimapula on monilla aloilla jo vähintään EU:n laajuinen. Siksikin työn perässä Suomeen muuttava tai muuttamista edes harkitseva tulisi nähdä ennen kaikkea asiakkaana, jonka maahantulon prosessista eli asiakkaalle tarjottavasta palvelusta haluamme tehdä mahdollisimman sujuvan. Sujuva maahantulon palvelu voisi tarkoittaa esimerkiksi selkeää, yhden digitaalisen luukun palvelua, josta maahantulija saisi tarvitsemansa avun, neuvonnan sekä viranomaispalvelut.
Esitimme Teknologiateollisuudessa jo vuonna 2021 ajatuksen ”vuodesta viikkoon”-tavoitteesta. Nykyisin maahantulija joutuu asioimaan monen eri viranomaisen kanssa kasvotusten, minkä lisäksi seuraava asiointiprosessi voi alkaa vasta edellisen tultua valmiiksi. Kokonaiskesto lähtömaan edustustossa tapahtuvasta tunnistautumisesta siihen, että maahantulija on saanut kotikunnan, vero- ja pankkiasiat hoidettua, saattaa edelleen olla useita kuukausia, jopa vuoden.
Voisimme korvata suurimman osan tästä hitaasta prosessista digitaalisuutta paremmin hyödyntämällä. Ideaalitilanteessa prosessi voisi edetä esimerkiksi seuraavanlaisesti:
1. Suomeen rekrytoituva ihminen syöttää jo kotimaassaan tietonsa (tarvittaessa tulevan työnantajansa tuella) yhteen järjestelmään ja hoitaa ensivaiheen tunnistautumisen edustustossa digitaalisesti.
2. Järjestelmä käynnistää oleskelulupaprosessin lisäksi myös muut tarvittavat viranomaispalvelut (muun muassa vero- ja pankkiasiat).
3. Kun oleskelulupa on hyväksytty, tieto kulkee automaattisesti järjestelmässä myös muille palvelun viranomaisille, ja maahantulija saa myös itse tiedon prosessin etenemisestä.
4. Maahantulija tunnistautuu vahvasti rajamuodollisuuksien yhteydessä Suomeen tullessaan ja saa sen jälkeen sujuvasti käyttöönsä verokortin, pankkitilin, kotikunnan ja kaiken muun Suomessa elämiseen tarvittavan.
Yllä oleva tavoite on kunnianhimoinen ja vaatisi osin myös lainsäädännön uudistamista, mutta kehittämistyön voisi aloittaa jostain sen osasta. Jos saisimme käyttöön sähköisen asiointipalvelun, joka helpottaisi prosessia edes joiltain osin – vaikkapa digitaalisen henkilötunnuksen muodostus, oleskeluluvan hakeminen, kotikunnan rekisteröinti – voisi siihen lisätä jatkossa muitakin ominaisuuksia.
Taantumat ja haastavammat taloudelliset ajat ovat ohimeneviä ilmiöitä. Sen sijaan työvoiman väheneminen ja työmaahanmuuton lisäämisen tarve eivät tule häviämään minnekään, ja siksi tähän Suomelle strategisesti tärkeään kokonaisuuteen tulee investoida myös haastavina aikoina.
